Tämä on koodaripulakyselyn tulosanalyysin ensimmäinen osa. Muut osat löytyvät täältä:

Osa 2: Miksi koodareista on pulaa? Osa 3: Mitä muuta pulatilanteesta havaittiin?

Tutkimuksesta lyhyesti

Vuoden 2020 alussa minua vaivasi Suomessa käytävä työmarkkinakeskustelu. Tarkasti ottaen se osuus, missä eri yritysten, heidän edunvalvojansa ja edustajiensa puheet aiheesta vaikuttivat olevan pahasti ristiriidassa sen kanssa, miten itse olin rekrymarkkinat kokenut ja miten niistä keskusteltiin oman kaveripiirini ja kollegoideni someissa.

Saadakseni mielenrauhaa, esitin maaliskuussa 2020 verkostolleni seuraavan kysymyksen:

Kuvaako “koodaripula,” “kohtaanto-ongelma,” “osaamispula” tms. mielestäsi Suomen IT-asiantuntijamarkkinoiden nykytilaa totuudenmukaisesti tai hyödyllisesti?

Tämän lisäksi kyselylomakkeessa kysyttiin vastaajan työnkuvaa ja annettiin mahdollisuus tekstikommenteille.

Tarkoituksena oli selvittää, poikkeavatko IT-alalla toimivien ammattikuntien kokemukset ja näkemykset osaajapulasta toisistaan.

Noin kahden viikon kyselyn jälkeen, minulla oli käsissäni 445 vastauksen aineisto. Vastauksista enin osa oli koodareilta ja muilta teknisiltä asiantuntijoilta, mutta noin viidennes vastauksista edusti rekrytoijia, yritysjohtoa ja muita alalla toimivia ammattikuntia. Lähes kaksisataa vastaajaa täsmensivät vastauksiaan kommenteilla, joiden pohjalta voi muodostaa jonkinlaisen kvalitatiivisen tilannekuvan pandemiaa edeltävään koodaripulakeskusteluun.

Lisää tietoa itse tutkimuksesta löytyy Tietoa tutkimuksesta -sivulta.

62% vastaajista pitää koodaripulaa todellisena

alt text

Kun oli pakko valita, enin osa vastaajista kallistui “Kyllä” -vastauksen puolelle. Itsestään selvänä pulakokemusta ei kuitenkaan selvästi pidetä, sillä yli kolmannes vastaajista päätyi kyseenalaistavaan vastaukseen. Tämän lisäksi lukuisat vastaukset täsmensivät vastaustaan kommenteilla, joiden sisällöt olivat verrattain usein saman suuntaisia riippumatta vastauksesta itse pääkysymykseen. Usein samoilla perusteilla päädyttiin molempiin vastausvaihtoehtoihin. Tästä voi päätellä, että jonkinlaiselle “En osaa sanoa” -vastausvaihdolle olisi ollut kysyntää.

Somekuplien välillä on havaittavissa eroja

alt text

Keräsimme myös aikajanan eri vastausten kertymisestä. Tarkoitus oli kerätä tietoa siitä, kuinka kysely liikkuisi eri sosiaalisissa medioissa ja kuinka näistä kertyvät vastaukset mahdollisesti eroaisivat toisistaan. Vastausten kertymästä piirretystä kuvaajasta voi selvästi erottaa muutamia vastausten kertymävaiheita ja eroja käyrien kasvunopeudessa.

Alkuun linkkiä jaettiin kyselyyn lähinnä tekijälle läheisimmissä teknisissä IRC-kanavissa sekä LinkedInissä. Näille medioille oli tyypillistä, että kyselylinkit hautautuivat nopeasti viestitulvaan eivätkä kauaa näkyneet suurimmalle osalle kanavien seuraajista. Näissä kuplissa on myös keskusteltu aiheesta aiemminkin ahkerasti, mikä varmasti näkyy osaltaan myöhempiä vastauksia merkittävästi tasaisempana hajontana vastausvaihtoehtojen välillä. Hiljalleen “Kyllä” -vastaukset alkoivat kuitenkin muodostaa selvän kaulan “Ei” -vastauksiin, eikä eri vastausten suhdeluku alun jälkeen enää merkittävästi muuttunut.

“Kyllä” -vastauksissa on nähtävissä selvä piikki maaliskuun kolmantena. Tuolloin linkkiä jaettiin ainakin Facebookin “IT-rekryn ihmeellinen maailma” -ryhmässä. Rekrytoijat vastasivat voittopuoleisesti “Kyllä”, mikä luultavimmin selittää nousua.

Suurin nousu vastausmäärissä tapahtui viides maaliskuuta, kun kysely jaettiin Redditiin. Some-mainonta ja viraalilevitys oli kiistatta tehokas tapa kerryttää vastauksia, mutta vastausten ja johtopäätösten luotettavuuden kannalta on ongelma, että yksinkertainen gallup keräsi myös aktiivista keskustelua ympärilleen, mikä varmasti vaikutti jossain määrin itse vastauksiin ja vastaajien jättämiin kommentteihin. Redditin viestiketju on varsin tyypillinen näyte niistä keskusteluista, mitä kysymyksistä käytiin myös muilla käyttämilläni somealustoilla.

Tämän jälkeen vastauksia kerättiin säännöllisesti muistuttamalla kyselyn olemassaolosta edellä mainituissa sosiaalisissa medioissa. Tiettävästi ainakin muutamat vastaajat myös jakoivat kyselyä eteenpäin omissa piireissään. Nämä näkyvät selvästi pieninä kasvupyrähdyksinä vastausmäärissä, mutta itse vastausten hajontaan vaikuttavia kuplia näistä on vaikeampi havaita.

Suurin osa vastaajista ohjelmoijia ja teknisiä asiantuntijoita

Occupation Amount
PROGRAMMER 283
SPECIALIST 96
GOVERNANCE 28
RECRUITMENT 20
MANAGEMENT 11
OTHER 4
CUSTOMER 3

alt text

Vastaajista 85% luokitteli itsensä joko ohjelmoijiksi tai muiksi tietoteknisiksi asiantuntijoiksi. Koska kyselyä levitettiin lähinnä kerääjän käyttämissä somekanavissa ja verkostoissa, teknisten vastausten suuri määrä ei yllätä. Sadat vastaukset ohjelmistokehittäjiltä tekevät myös osaltaan tästä aineistosta ainutlaatuisen, sillä tyypillisesti rekrytointitutkimukset kohdistetaan rekrytointiammattilaisille ja yritysjohdolle. Rekrytoitaville asiantuntijoille suunnattuja tutkimuksia näkyy harvoin. Myös yrityksen hallintoa, rekrytoijia ja työn organisoijia löytyy aineistosta kymmenittäin, joten suuntaa antavaa vertailua vastaajaryhmien välille voi tehdä.

Rekrytoijat miltei yksimielisiä, muut tekniset asiantuntijat jakautuneimpia

Occupation Yes -answers No -answers
PROGRAMMER 182 101
SPECIALIST 49 47
RECRUITMENT 19 1
GOVERNANCE 18 10
MANAGEMENT 7 4
CUSTOMER 1 2
OTHER 0 4

alt text

Eri ammattikuntien vastauksista rekrytoijat sekä “muut tekniset asiantuntijat” erottuvat selvästi vastauksissan. Kahdestakymmenestä rekrytoijasta vain yksi vastaaja vastasi kieltävästi kysymykseen, kun taas muiden teknisten asiantuntijoiden ryhmässä vastaukset muodostivat miltei 50-50 tasapelin. Muissa suuremmissa vastaajaryhmissä vastausten määrät päätyivät lähelle 62-38 jakaumaa, mikä kielii näiden ammattikuntien jakavan käsityksensä ja kokemuksensa koodaripulasta.

Mielenkiintoinen on myös itsensä asiakkaiksi ja muiksi vastaajiksi luokitelleiden ryhmissä näkyvä “Ei” -vastausten enemmistö. Otoskokoa ei näissä voi kuitenkaan pitää riittävän suurena luotettaviin johtopäätöksiin. Voi olla kuitenkin mielenkiintoista selvittää esimerkiksi sitä, kuinka koettu koodaripula varsinaisesti näkyy asiakkaille. Kaksi neljästä muusta vastaajasta olivat opiskelijoita ja yksi opettaja, joiden vastaukset saattavat kertoa saaduissa kommenteissa esille nousseista alalla vasta aloittelevien työllistymisvaikeuksista.

“Muu tekninen asiantuntija” -ryhmän poikkeamaa muista vastauksista on vaikea selittää. Mahdollisesti kysyntä poikkeaa rajusti eri ammattikuntien välillä. Voi olla, että vaikka ohjelmistokehittäjiä haetaan ahkerasti, esimerkiksi testausammattilaisten, tietoturvaosaajien tai muiden kapeampien erityisalojen työmahdollisuudet ovat merkittävästi kapeampia Suomen rajatun kokoisilla markkinoilla. Alla olevat kuvat ovat esimerkkejä niistä ammattikunnista, jotka LinkedInin mukaan näkivät kutsuja kyselyyn. Näitä voinee pitää jonkinlaisena kuvauksena siitä, millaisia ammatteja tuo vastaajaryhmä pitää sisällään.

alt text alt text

Kommentoijat edustava otos aineistosta

Loput aineistoanalyysistä ja seuraavat artikkelit sarjassa tulevat koskemaan lähinnä kyselyn kolmatta osaa - vapaamuotoisia kommentteja ja niistä luokittelussa nousseita teemoja. Jotta voimme arvioida, voidaanko lukujen takana piilevää ajattelua tulkita kommenteista, selvitimme noudattaako kommentoineiden vastaukset likimain samaa jakaumaa kuin kaikilla vastaajilla:

alt text

Kommentoijista 102 vastasi kysymykseen “Kyllä” ja 74 vastasi kieltävästi. Tässä osajoukossa on aavistuksen enemmän “Ei” -vastanneita, mutta yleisesti kommentoineiden voi katsoa edustavan varsin hyvin koko vastaajajoukkoa.

Koodaripulassa on kyse kokemuksesta, kompetenssista, kompensoinnista ja koulutuksesta

alt text

Kommenttien luokittelu paljasti useita selkeitä teemoja vastaajien jaetuista kokemuksista. Miltei puolet kommentoijista mainitsivat pulatilan koskevan nimenomaan kokeneempia sovelluskehittäjiä. Suuri osa vastauksista sisälsi myös huomioita siitä, että alalle vasta siirtyviä aloittelijoita vaikuttaa olevan erittäin hyvin saatavilla ja että heiltä puuttuu nykyisellään pääsyteitä alalle. Hyvin suosittu ihmetyksen aihe oli myös koodarien kompensaatiot, joista lukuisat vastaajat huomauttivat, etteivät yritysten esittämät tarjoukset vaikuttaneet tukevan narratiivia osaajapulasta.

alt text

Kommenttien luokittelussa on myös havaittavissa joitain eroja “Kyllä” ja “Ei” -vastanneiden välisissä pohdinnoissa. Koodarien palkkoja ihmettelivät lähinnä pääkysymykseen kieltävästi vastanneet. Osaajien sitoutumisesta huolissaan olivat taasen lähinnä koodaripulan tunnustaneet. Yleisesti täsmennyksistä on kuitenkin havaittavissa se, että samoja perusteluja esiintyi usein molempia vastauksia antaneiden keskuudessa. Vastausprofiileja voinee siis myös tulkita terveen skeptisiksi “Kyllä, mutta…” tai “Ei, paitsi…” -tyylisiksi kyseenalaistuksiksi.

Lisätietoja

Analyysin pohjana toimineen aineiston ja laskuihin käytetyt Jupyter-notebookit voi löytää tämän projektin Githubista. Tämä on kyselyn tulosanalyysisarjan ensimmäinen osa. Seuraavissa artikkeleissa tulemme purkamaan yksityiskohtaisemmin näkemiämme kommentteja ja niistä löytyviä teemoja. Seuraavaksi suosittelemme lukemaan osan 2: Miksi koodareista on pulaa?